Rory McIlroyn poistunut taakka: Vapautunut peli toi kärkipaikan Mastersissa ilman huipputasoa

Rory McIlroyn historiallisen Masters-voiton piti tuoda mukanaan välittömiä vapautumisen merkkejä aikansa lajilegendan pelissä. Suorittaminen jäi vuoden mittaan odotuksiin nähden vaisuksi, mutta Mastersin ensimmäinen päivä antoi golfkansan odotuksille vastinetta. Kansainvälinen huomio kiinnittyi vapautuneeseen, itsevarmaan ja hallitsevaan peliin, vaikka varsinaista huipputason suonenvetoa emme todistaneet – ainakaan vielä.

Torstai oli enemmän kuin toivoa täynnä Rory McIlroylle

Tunne oli vahvasti läsnä. Augusta on kurittanut Rorya vuosien mittaan isolla kädellä, mutta nyt saimme nähdä poikkeuksellista pelin hallintaa heti lähtötelineistä alkaen. Lämpimän vastaanoton tarjonnut yleisö sai vastinetta odotuksilleen, kun pallo lähti hallitsevan mestarin lavasta 67 kertaa johtaen tulokseen -5. Tämä riitti jaettuun ykköspaikkaan Sam Burnsin kanssa.

Päivä ei ollut kiistatonta ylivoimaa, vaan pikemminkin tiukkaan puristettu paketti järkeviä valintoja ja virheiden minimointia. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli viisas ja tasapainoinen kierros. Ensimmäisten reikien aikana McIlroylla oli ongelmia, joista tuloskortti ei välttämättä kerro koko tarinaa. Rory kuitenkin hyväksyi tilanteen ja pelasi fiksua golfia pakottamatta sankarilyöntejä, kuten Augustassa kuuluukin tehdä ensimmäisinä päivinä.

Vähitellen kierros alkoi kääntyä. Hän löysi paremman rytmin kahdeksannen reiän tienoilta alkaen, kun birdie upposi kahdesti putkeen. Takaysillä urku saatiin kunnolla auki. Rei’iltä 13–15 syntyi kolmen peräkkäisen birdien jakso, joka nosti kierroksen tasolle, jolta kärkeen oli realistista nousta. Augustassa täydellisen rauhallista kierrosta ei käytännössä ole olemassa, mutta nyt McIlroy pääsi torstaina todella lähelle.

Statistiikka ei päätä huimaa. Väyläosumia kertyi vain viisi kappaletta, mutta tulikuumana käynyt putteri paikkasi missit onnistuneesti. Rautalyöminen oli kohtalaista ja tulos silti erinomainen.

Avauskierros oli hänen toiseksi matalin aloitustuloksensa Augustassa. Vain vuoden 2011 avauskierros, 65, oli parempi. Juuri tuo turnaus muistetaan siitä, miten sen piti olla McIlroyn kruunajaishetki, mutta siitä tulikin ensimmäinen luku pitkässä ja tuskallisessa Augusta-tarinassa. Siksi tästäkään 67:stä ei voi vielä vetää liian nopeita johtopäätöksiä.

Menneisyyden varjot on ainakin torstain perusteella karistettu, ja tämä tuo mukanaan huonoja uutisia muille pelaajille. Jos Roryn suurin vastustaja on vuosien varrella ollut hänen oma historiansa, nyt voimme nähdä jotain todella vakuuttavaa.

Kilpailua on jäljellä kolme kierrosta, viikonlopun olosuhteet voivat vaikeutua, ja tulostaulu on jo täynnä kovia nimiä. Scottie Scheffler on tuttuun tapaan kärjen tuntumassa, ja esimerkiksi kolminkertainen runner-up Justin Rose hamuaa varmasti vihreää takkia viimeiseen lyöntiin asti.

Vedonlyöjän näkökulmasta tilanne on tässä vaiheessa erityisen kiinnostava juuri siksi, että McIlroy ei noussut kärkeen täydellisellä lyöntipelillä vaan enemmänkin hallitulla, kärsivällisellä ja kokeneella kierroksella. Sen voi tulkita kahdella tavalla: toisaalta marginaalia parantaa on vielä paljon, mikä tekee asetelmasta hänelle vaarallisen hyvän. Toisaalta kärjessä pysyminen vaatii viikonloppuna enemmän väyläosumia ja terävämpää lyömistä, varsinkin kun Schefflerin kaltaiset pelaajat hengittävät niskaan. Tässä hetkessä vedonlyöjä näkee McIlroyn aidosti vahvana mestariehdokkaana, mutta ei vielä karkumatkalla olevana suosikkina.